Istuimme pasta-aterialla, kun 7 vuotias sanoi kesken kaiken:

-Se oli kivaa, kun mä sain kesällä manteli.

-Ai, miten niin?

-mökillä... ja sekin oli kivaa, kun mä sain pyöräillessä mantelin :).

Johan aloin itsekin muistaa kesäisiä mantelihetkiä. Piti ihan kaivaa kesäloman kuvia esille.

m%C3%B6kill%C3%A43.7.13-normal.jpg

Puurohetkeen mökistä löytyi punaisia kynttilöitä. Luumusopan korvasimme luumuisella vauvapiltillä.

Mökkilomalle otin mukaan kuivamuonatarvikkeita. Mitään ylimääräistä ei kannattanut kantaa. Pussin pohjalla oli vähän puuroriisiä ja ajattelin sen olevan juuri sopiva määrä yhteen riisipuurohetkeen. Tarkkaavainen 11 vuotias tonttu ihmetteli, tarvikkeita mökillä purkaessa, pientä riisipussia, joten paljastin hänelle ajatuksen. Hämyisään mökkiin puurohetki sopi mielestäni hyvin, vaikka olikin heinäkuu. Kaiken kukkuraksi, löysin mökistä jouluservettejä! ;)

Lomapäivät mökillä alkoivat huveta. Riisipuurotonttu alkoi tivata, milloin sitä puuroa keitettäisiin. "Jos et sä jaksa, niin mä jaksan". Jotain vikinää kuului keittonurkkauksesta, että käsi väsyy hämmennyksestä, mutta niin sitä kaikki innostuttiin puurohetkestä ja servetitkin laitettiin paikoillee. :)

puuro3.7.13-normal.jpg

                               ... kanelia ja sokeria löytyi myös pöytään.

 

Pyöräilymanteli olikin sitten toinen juttu, sillä 7 vuotias pääsi pyöräilyn makuun vasta viime keväänä. Innolla lähdettiin opettelemaan pyöräilyä vaan ei se onnistunutkaan ihan ensipolkaisulla. Tonttu raivostui pyörälleen, eikä pyöräily ollutkaan kuulemma kivaa. Kaivoin taskustani vajaan mantelipussin ja sanoin, että:

"Otetaanpas taikamantelit, niin homma onnistuu."

Omituisen hyviä manteleita, kun pyörällä pääsi jo parin polkaisun verran eteenpäin. Ja pari päivää myöhemmin pyöräily onnistui jo koko hiekkatien osuuden matkalta. ;)