13.11.23

Pakkasin isänpäivän jäljiltä rekvisiittaa takaisin laatikkoon. Isänpäiväkynttilät olivat, vierekkäin palaessaan, sulaneet toisiinsa yhteen. <3

Omakeksimä kynttiläperinne oli jalostunut huippuunsa. Näinhän se pitikin mennä!

Kaksisydäminen sininen kynttilä oli ostettu ajalla, kun perheessä oli kaksi lasta. Myöhemmin, lapsiluvun karttuessa, ostettiin alkuperäisen isänpäiväkynttilän viereen sinisiä kynttilöitä ja tuskailtiin, kun oikeanväristä tai oikeanlaista kynttilää ei kaupoista löytynyt. Lopulta vuosien aikana kynttilät vakiintuivat ja isänpäiväksi on kynttilärykelmä aina yritetty ottaa esille.

Tässä on ideana se, että aina isänpäivänä, saavat perheen neljä tyttärtä sytyttää vain oman kynttilänsä palamaan. Iloitaan aina sitä, kun kaikki kynttilät palavat, että kaikki ovat koolla. :)