Ihan ei aatto mennyt perinteisesti saman kaavan mukaan, kuin aiemmat. Nukuttiin vähän pidempään. Siivoiluja riitti vielä yllin kyllin. Riisipuuron keiton aloitus pitkittyi... vaihdettiin koko riisipuuro kaapista löytyviin riisipiirakoihin, mitkä sujautettiin uuniin.

Eihän hommia voinut taltioida, kun videokasetti näytti loppuvan. Mies lähti kovaa vauhtia kauppaan, ennenkuin päästiin edes syömään.

Lasten kanssa karjalanpiirakka-aamupalat. Samalla availtiin väliin jääneitä kalenteriluukuja ja kuunneltiin radiosta alkanutta joulurauhan julistusta. Nopeasti keräännyttiinkin televisin ääreen, että myös nähtiin vanha perinne.

Uudenvuoden lupaus. Kiireet johtuivat tänä vuonna vain siivoiluista. Niinpä teimme uudenvuodenlupauksen: Joka kuun 24. päiväksi tarkastetaan, että tavarat ovat paikoillaan... syömme aina silloin jonkin juhlapäivällisen.

Miehen kotiuduttua kaupasta. Joulukahviuusinta, tällä kertaa joululimpun, kinkkusiivujen ja maustekurkun kera.

Rosollipunajuuret kiehumaan. Eilen teinkin kaikki laatikkoruoat.

Kuusen jalan haku. Perinteinen retkemme pimeään kellariin, ainoastaan lyhtyjen valossa. Tällä kertaa lyhdyt olivat saaneet vähän vauhtia leikeissä ja polttimot olivat rikki. Piti turvautua polkupyörän irroitettaviin valoihin. Kuusen jalka löytyi. :)

Kuusi sisälle. Kuuseen tehtiin tarvittavat sahauksen. Sovittiin, että sahatusta palikasta tehdään joulukoriste seuraavaan joulukuuseen. Uusi perinne alkakoon!

Rosolli valmistui. Laatikot folion alle uuniin lämmitykseen. Pöydän kattaus.

Lasten kalenteriavaukset loppuivat. Kolmen lapsen yhteinen maapallopalapeli 240 palaa valmistui, samoin koottavat koirat (paitsi 6 vuotiaan, koska koiran alkupää hävisi jonnekin), jouluisat tarrat järjestäytyivät tarrakirjoihin.

Jouluruoka. Kaikki oli hyvää. Laatikot onnistuivat, samoin kalkkuna. Mikä parasta, kiire helpotti ja tuntui, että nyt se joulu vasta alkoi. :)

Piirileikit. Ruuan jälkeen lapset laittoivat tanssiksi. Kaikki neljä pyörivät piirileikkiä joulumusiikin soidessa.

2173508.jpg

Juhlakynttilöiden sytytys. Kokoonnuimme isojen marmorikynttilöiden luokse. Omakeksimä perinne tämäkin... neljä suurta kynttilää tuovat olohuoneeseen juhlavuutta.

Parvekkeen lyhtyyn merkkivalo. Pukkia en vieläkään kuulunut. Lapset alkoivat olla levottomia. Tehtiin retki parvekkeelle. Sytytettiin tuikkutaloon ja lyhtyyn valot. Haukattiin samalla raitista ilmaa. Laskettiin liikennettä ja mutustettiin retkelle otettuja rusinoita. Sovittiin vartiosta, jos pukki kolkuttaisikin, niin iskä voi ensin olla vartiossa ja vaihdetaan sitten, että isäkin pääseen parvekkeelle.

Kolketta. Kesken kaiken iskä tuli kertomaan, että taisi kuulla jotain. Nopeasti ulkovaatteet pois. Taas kuului! 6 vuotias avasi oven. Ketään ei näkynyt vain kaksi säkkiä. "Kato, onko sen oven takana", sanoi 6 vuotias. Ei ollut, oltaisiinkin varmaan muuten pelästytty. Kuulosteltiin näkyikö ketään. Iskä näki jonkin vilahduksen. Menikö se jo! Jos sen oli kiire, kun oli jo niin myöhä.

Mietittiin järjestystä, miten saadaan lahjat jaettua. 6 v. ja 12 v. saivat ottaa paketteja säkistä ja lukea nimiä, 2 v. ja 9 v. kiikuttivat lahjat saajilleen. "Huh, ei ollut joulupukki säkissä", sanoi 6 vuotias kurkattuaan säkkiin ;D. Tämän vuoden suosikkilahjat olivat:

  • 12 v. hiuskiharrin
  • 9 v. kierrevihko, minkä sivujen laidassa on soodakalenterin ötököiden kuvia
  • 6 v. "mä en tiedä vielä, kun mun mielestä nää kaikki on kivoja"
  • 2 v. aivan pieni pehmoleijona tai tarrakirja

2174772.jpg

6 vuotiaan yllätykset. 6 v. ilahdutti ihanalla pannunalusella, minkä oli tehnyt esikoulussa. Oli tehnyt kotona myös kaikille perheenjäsenille omat joulukortit. :)))

Jälkkärikahvit jäätelöpalojen, suklaan ja keksin kera. Hieno pannunalunen pääsi heti käyttöön kahvipannun alle.

Pienin väsähti. Olisi ollut vielä muutamia lahjoja, mutta ne oli viisainta jättää huomiseen. Nuorimman nukkumaanlaiton jälkeen, vanhemmat avasivat omat lahjansa. Kolmella vanhimmalla lapsella riitti ihmeteltävää pelien, tarrojen ja äidin ja isän lahjojen parissa. Lupasimme, että saa valvoa, jos jaksaa, mutta varmuuden vuoksi yöpuku päällä ja hampaat pestyinä.

Joulusatuesitys. "Mulla on yks juttu vielä"... 6 v. haki paperin, mihin oli piirtänyt makuuhuoneen jouluikkunan ja kirjoittanut ikkunan tapahtumista. Kuultiin joulusatu!

Ihankuin lapset olisivat olleet puoli yhden maissa jonkin verran väsyneitä, sillä jokainen halusi jemmata omat lahjansa pikkusiskoltaan, joka oli mennyt aikaisemmin nukkumaan. ;)