joulukalenteri071016.jpg

Viime vuonna näihin aikoihin olin kovassa vauhdissa itsetehtyjen joulukalentereiden kokoamisten kanssa. Jo toisen kalenterin luukut olivat paketeissaan.

Tänä vuonna työjärjestys on ollut toinen. Kalentereita ei ole vielä askarreltu, mutta monen monta pientä jemmaa on löydetty, mistä tämän vuotiset kalenterit voisivat saada alkunsa. Olen myllännyt nurkkia, kaappeja, laatikoita. Paljon muovilaatikoita on tullut hankittua, tavaroita lajiteltua ja häkkikellarin ovi on saatu nippa nappa kiinni, missä kirppikselle menevät tavarat odottavat lajiteltuina.

10 vuotiaan toivomuksesta, olen käynyt hänen kanssaan pari kertaan ihailemassa kauppojen kalenteri- ja karkkihyllytarjontaa. Jos äiti ei ehtisi tänä vuonna tehdä kalenteria itse, olisi toiveissa karkkikalenteri. 14 vuotias, joka sai viime vuonna kaupan valmiin korukalenterin ja suklaakalenterin, oli toista mieltä; Äidin omatekemät kalenterit ovat parhaita!

Ääneen lausutuista toiveesta sain idean, että voisin tehdä itsekootut karkkikalenterit, mutta myös kaappien kätköistä paljastuneet jemmat olisi hyödynnettävä, ennenkuin lapset ovat niihin liian isoja.

Siivoilut ja jemmailut jatkuvat vielä. Omaan joulunodotuslaatikkooni sain laittaa odottamaan oman suklaajoulukalenterini, minkä ostin eilen. Heti, kun näin kalenterin, tuli jotenkin joulukadun avajaiset mieleen ja olihan se kalenteri ostettava heti, kun siltä tuntui. Hyllyssäkään ei ollut kovin montaa, jos vaikka loppuisivat kesken ;). Kalenterin kuva on Kluuvikadusta vuonna 1937. Täytyykin käydä kuvaamassa, miltä katu näyttää tänä paivänä.