Tänä vuonna olen ajoissa järjestellyt kaappeja. Hyvä niin, sillä tiedän seuraavan joulunodotuslaatikon sijainnin ja samaan suuntaan menee tänään löytynyt sienipiparimuotti.

Eilen etsin tyttären kanssa hänen kirjahyllystään jouluAkuAnkat, mitkä tulivat joskus tyttärien joulukalenterista. Niitä Akuja ei kuulemma saa hävittää, mutta monet taskukirjat voisi laittaa kiertoon. Siitä muistinkin, että jemmoihin oli varmasti jäänyt jouluista luettavaa, mitä ei ole koskaan paljastettu.

"Pieniksi jäänyttä" luettavaa löytyikin aika paljon. Kokosin kirjat samaan laatikkoon, mistä voin poimia aina tasaisin väliajoin jonkun kirjan näkösälle. Niin oli fiksu olo jemman löydyttyä, että aloitan tänään itse luku-urakan aiheeseen sopivalla lastenkirjalla, Hölmölässä.