Nelilapsinen perhe valmistautuu jouluun
31.12.11
Joulun 2011 leveä kuusemme uuden vuoden aattona. Jouluaaton kuvista ei kuusesta kokokuvia löytynyt, mutta onneksi muistin ikuistaa kaikkien aikojen leveimmän kuusemme edes uutena vuotena. Kuva on otettu juuri ennen kuusen kohentelua uuden vuoden juhliin...
Milleniumin aikainen 2000 koriste oli jo oksalla, mutta siniset tähtinauhat vielä laatikossa.
31.12.11
Ensimmäistä kertaa olin tehnyt oman "joulunodotuslaatikon" myös uudelle vuodelle. Helpotti kivasti hommia, kun tiesi, mistäpäin tähtiliinaa piti lähteä etsimään :).

Ensimmäisestä uudenvuodenlaatikosta löytyi:
Harmin paikka, kun muffinsseja ei ehditty leipoa. Ensivuoteen taas jäi, vaikka vuoat ovat pyörineet kaapeissa jo monta vuotta.
Laatikkoa pitää muutenkin kehitellä, sillä sopivat servetit olisi ollut kiva löytää kiireessä.
30.12.11
Perinteisesti perheemme sai joululahjaksi punaisen amarylliksen. Tämä yksilö oli parhaimmassa kukassaan uuden vuoden aikaan.


Tapaninpäivänä pysähdyin kuusen luona etsimässä rakkaimpia koristeita. Kuusen tarkastelu täytyykin ottaa tavaksi, varsinkin, kun koristeiden paikat tuntuvat vaihtelevan ihan samankin joulun aikana. Aina joitakin koristeita putoilee, mitä laitetaan uudestaan paikoilleen. Lapset vaihtelevat koristeiden paikkoja. Joitakin ihan uusia askartelujakin saattaa ilmestyä. Uudeksi vuodeksi on tapanamme ollut kohennella kuusta sinisillä tähtiköynnöksillä.
Tapaninpäivänä kameralinssiin tarkentui neljä tuttua koristetta. Kaikki löytyvät "askartelua"-kategoriasta.
26.12.11
Tapaninpäivän ruokana meillä on usein ollut lasagne, vaan nyt tehtiin nopeamman kaavan mukaan. Lasagne vaihtui wanhanajan makaronilaatikkoon. Kaveriksi lautaselle pääsi aatolta jäänyttä kalkkunaa :P.
25.12.11
Joulupäivänä on ollut tapana syödä jouluaatolta jääneitä laatikoita. Tällä kertaa laatikot olivat maistuneet aattona niin hyvin, että kaikki rippeet mahtuivat samaan uunivuokaan. Suut jäivät napsaamaan porkkanalaatikon perään. Eipä jäänyt laatikoita, eikä rosollia tämänkään joulun jälkeen kauemmaksi aikaa kaappiin pyörimään :).
Kalkkunaa oli syöty aamupalasämpylöiden päällä, joten vaihteluksi löytyi kaapista valmislihapullat lämpiämään laatikoiden päälle. Lisäksi syötiin vielä sillien ja sardiinien rippeet.
Joulupäivänä oli vetistä ja vihreää. Houkuttelin perhettä reippaalle kävelylenkille sulattelemaan jouluherkkuja. Lupauksia tuli kävelyseurasta, mutta perinteisesti päivä venyi pyjamavaatetuksessa liian pitkälle. Tuli ihan kiire ehtiä ulos ennen pimeän tuloa.

Perhe jäi köllöttelemään kotiin, mutta saimpahan kävellä reippaampaa tahtia kuin lasten kanssa. Aina välillä, kameraan tallentui joulun 2011 vihreyttä. Löysimpä ihan vähän lunta ja jäätäkin, vaikka luulin kaiken sulaneen vesisateessa.

Vihreä joulupäivä oli myös vuonna 2007.
25.12.11
Joulupäivän 2011 äänenä meillä oli pieni, puutaltan ja -vasaran, tasainen nakutus. 9 vuotias hääräsi suosikkilahjansa kimpussa. "Arkeologin" kimpaleen sisällä oli piilossa kuusi eriväristä aarrekiveä, mitkä piti löytää.
"Nyt näkyy!", kuului välillä iloinen kiljahdus ja heti muukin porukka riensi aarretta katsomaan :).
25.12.11
Tänä vuonna kalenterikynttilät saatiin hyvin poltettua, eikä laatikoihin jäänyt pyörimään kynttilänpätkiä :).
Joulunodotuslaatikkoon olin pakannut viimevuotisenkin kalenterikynttilän jämän. Suojapaperissa luki päivämäärä, mihin asti olimme sitä polttaneet. 11. joulukuuta meillä olikin sitten kaksi kalenteria pöydän molemmissa päissä.
Välillä pysyttiin aikataulussa kalenterikynttilän poltossa... kiireisimpinä päivinä alkoi taas jätättämään, mutta aaton venyessä jo joulupäivän puolelle oli kalenterikynttilät poltettu :).

Jouluaaton pöytä näytti tutulle. Samat perinteiset laatikot ja kalkkunarulla niinkuin muinakin jouluina :).

Rosolli & smetana, lanttulaatikko, porkkanalaatikko, kalkkunarulla & mustaviinimarjahunajahyytelö, maalahden limppua...

... säilykeherneitä, maustekurkkua, sinappisilliä, sardiineja öljyssä ja tomaattikastikkeessa. Tuuvinki tuli hieman myöhemmin pöytään, kun uuniin eivät kaikki laatikot mahtuneet yhtaikaa. Kaikki laatikot ja kalkkuna onnistuivat tosi hyvin :P.
Jälkkäriksi omenakanelijäätelöä, pipareita ja joulukahvia :).
Vesisateen ropina ja muualta talosta kaikuneet siivousäänet herättivät aattoaamuun. Paljon oli jäänyt vielä kesken ja univelkaa oli. Viimeistelyt olivat vierähtäneet aamu puoli viiteen! :o.
9 vuotias heräsi 9.30... joulupukin kuuma linjan äänet alkoivat kuulua. 5 vuotias heräsi 9.50 ja liittyi siskonsa seuraan. Esikoinen heräsi 10.20 ja tuli pöydän päätyyn, mistä näki puuron keittoa ja kuumaa linjaa sopivasti.
Puuron keitto. Tonttulakki päässä hämmentelin puuroa, kunnes muistin, että margariini piti kipaista vielä ostamassa. Hämmennystontun vuoronvaihto. Esikoinen jatkoi puuron keittoa.

Joulupuuro. 5 vuotias kysyi moneen kertaan, jaettaisiinko kaikille manteli. Viime joulusta muisti, että isosisko vahti mantelia tarkkasilmäisenä ja saattaisi ottaa puuroa taas ensimmäisenä. Varamantelit unohtuivat kuitenkin, kun ensimmäisellä kierroksella mantelia ei saanut kukaan. Santsikierroksella manteli osui kuitenkin taas 9 vuotiaalle.
"Kyllä oli hyvää ja olihan se hyvää, kun mä itse keitin", sanoi esikoinen. :)
Piti laittaa televisiosta joulurauhan julistus, mutta Tonttu Toljanterin viimeinen kalenterijakso oli alkamassa. Koko perhe katsoi :)). Olipa kiva, tonttulaankin tuli joulu :).
Pikasiivous venyikin pidemmäksi... sänkyjen petausta, mies pesi olohuoneen lattioita. Ylimääräisiä tavaroita piti laittaa piiloon. Tämä arvattiin, tekemättömät työt löytyivät kuitenkin edestä. Onneksi esikoinen oli auttavaisella tuulella.
Kalkkunarullan paisto. Kalkkunarulla laitettiin 9 v. ja 5 v. avustuksella uuniin. 9 vuotias ihmetteli, kun paistovahti ponnahti uunipussiin laittaessa ylös. "Miks toi tuli tuolta?". "Valmis!", kiljahdin vastaukseksi. "E-eikä ole" :D.

Kinkkuleivät nälkäisille siivoajille klo 15.30. "Ensi vuonnahan me ollaan siivoukset tehty taas aikaisemmin? ;) ...juu, taas ollaan."
Kuusen jalan haku. Lyhty ja taskulamppu pienempien lasten käsissä ja tonttulakit päässä kellariin. 12 vuotias yllätti tulemalla mukaan, vaikka ensin kysyttäessä ei ollut tulossa. Valoja ei kellariin pitänyt laittaa, kuusen jalka piti löytää vain omia pikkuvalojen avulla. 12 v. laittoi kuitenkin vahingossa valot, eikä porukka jaksanut odottaa valojen uudelleen sammumista. Kotiin päästyämme, esikoinen ihmetteli, miksi hänelle ei ollut sanottu mitään... olisi yllättäen hänkin tahtonut mukaan.
Kuusen koristelu. Isä kantoi kuusen parvekkeelta olohuoneeseen. Olipa tuuhea, ei meinannut mahtua ovesta. Sahaukset, kuusi pystyyn ja lapset koristeluhommiin. 15 v. ja 12 v. häärivät pääjehuina. Isä laittoi tähden paikoilleen.
Lanttu - ja porkkanalaatikon ainekset olivat kiehuneet muun touhun ohessa... laatikot uuniin.

Jouluruoka. Klo 20 pöytä oli katettuna. Lapset odottelivat pukkia. Kaikki laatikot ja kalkkuna maistuivat :).
Joulupukin odotusta. "Onko se pukki tullut koskaan näin myöhään?" Kello oli jo yli kymmenen illalla.
Joulupukin merkkivalo. Parvekkeelle piti laittaa valo, minnepäin pukin piti vielä suunnata. Siivousten ohessa isä oli löytänyt joululahjalyhdyn kahden-kolmen vuoden takaa. Lyhty pääsi ensikertaa käyttöön. 5 v. kantoi tulitikut, 9 v. kantoi lyhdyn, 15 v. sytytti lyhdyn ja muu porukka hengaili muuten vain mukana :). Kesken kaiken 5 vuotiaalle tuli pissahätä. Juuri kun oli juoksemassa vessaan, olikin jo pukki ovella. Isä vastaanotti lahjasäkit, kun pukilla oli niin kiire.
5 vuotiaalle tuli pettymys, kun pukki ei tullut sisälle. Olisi tahtonut antaa pukille tarhassa värittämänsä joulupukin kuvan. Lohduttelimme, että jos vaikka lähetettäisiin kuva pukille kirjeessä.
Joululahjojen jako. Lapset jakoivat lahjat. 5 vuotias piti houkutella mukaan, kun vieläkin harmitti pukin nopea käynti. Kun ensimmäisestä lahjasta paljastui Pet Shop -ötököitä, harmitus unohtui. "Tää on mun paras lahja!", iloitsi 5 vuotias moneen kertaan, vaikkei ollut muita lahjoja vielä edes avannutkaan.
Suosikkilahjat tänä vuonna:
Onneksi tuli tarkistettua lahjasäkin pohja. Kun lahjakääreitä oltiin laittamassa roskikseen, löytyi pussin pohjan kulmasta vielä yksi pieni paketti. 12 vuotiaan H&M -lahjakortti olisi saattanut päätyä roskikseen, ettei olisi oltu tarkkoina :o.
Jälkiruokakahvit. Kaneliomenajäätelöä, pipareita ja joulukahvia. Vieläkin oltiin ähkyinä jouluateriasta. Jäätelöjälkiruoka tuntui kuitenkin sopivalta herkulta.
Isän ja äidin lahjat. Lasten lahjatohinan aikana ei oltu vielä avattu omia lahjoja. Ne oli kiva avata myöhemmin. Lapsetkin ehtivät lahjoja ihmettelemään.
Lahjojen tutkimiset ja yhdessä oleilut jatkuivat aamu kolmeen asti... kaksi vanhinta lasta jatkoivat vieläkin pidempään, neljään?
Myöhäiseksi jäi kuusen hankinta. Oli niin paljon vielä kaupoissa käymisiä, että aika meinasi loppua kesken.
Kun lopulta pääsimme kuusen hakuun, ensimmäinen ihmetys oli: "LUNTA!". Lunta satoi, vaikka hetki sitten ja viime aikoina muutenkin oli satanut vain vettä.
Ajoimme bussilla tutulle kuusen ostopaikalle. Onneksi, sillä viimetinkaan tulimme. Kuusia oltiin lastaamassa jo autoon. Vieläkö ehtii ostaa kuusen?
Tutun näköinen kuusikauppias nosti ensimmäisen kuusen ylös. Heti näytti meidän kuuselta :)
"Onko liian leveä?"
"Enkä" ... katsottiin vielä toinen (sekin oli hyvä)
"Mutta oliko toi? Kyllä se oli vihreämpikin se ensimmäinen", palasi myyjäkin ensimmäiseen kuuseen.
"Niin onhan se toi" (ensiksi katsottu kuusi oli jälleen paras).
Kuusen tinkiminen ei mennytkään ihan yhtä hupaisesti, kuin muina vuosina. Alkuhinta oli 30 euroa, mutta kauppias olisi kuulemma voinut pyytää siitä vaikka 35 euroa. Oli kahdeksan tuntia siellä jo seissyt.
"Meille kun olet 25 eurolla myynyt"... siihen hintaan saatiin, mutta 23 euroon ei ollut aikaa tinkiä. "Meinasin, että 23 euroa olisi hyvä hinta, kun tuotiin lumisadekin tullessamme... auttaa huomista myyntiä, eikä tarvi tätä enää pakata" ;).
Kauppias kaatoi kuusen maahan ja sanoi, että lähtee lastaamaan. Huh, huh... kaivoimme 25 euroa ja ihmettelimme, mistä kauppias löytyisi, että voisimme antaa rahan.

Kuusen kotimatkaa lumisateessa...
Ensi kertaa kannoin kuusen kotiin. Mies piti lähettää viereiseen kauppaan vielä viimehetken ruokaostoksille. Piti ihan tunnustella, kuinka painava puu oli, ennenkuin uskalsin lähteä sitä kantamaan. 9 vuotias lupautui puun toiseen päähän kantoavuksi, joten hyvinhän me kuusi kotiin saatiin :).

... lepohetki ja taas matkaan...
"Ompas upee!", sanoi imuroimaan jäänyt esikoinen kuusen sisääntulon nähtyään :).
23.12.11
Imelletty perunalaatikko = tuuvinki valmistui aaton aaton kiireiden keskellä. Oli siivousta ja kuusen hakua, mutta perunalaatikon ainesten hämmennykset keskeyttivät hetkeksi kiireen.

Pienet tontut pitivät huolen, ettei laatikon valmistus tapahtunut ilman heitä. "Kerro äiti sitten, kun sä aloitat". Perunoiden survomishomma, joulun perunalaatikkoon, on meillä ollut monena jouluna lasten hommaa. Sopu säilyi kahdella tontulla, kun oli vuoron vaihtoja. Toinen survoi ja toinen sai lisätä seokseen vehnäjauhoja :).
18.12.11
Vaaleanpunaisen amarylliksen kukka oli iso. Aijemmin ostetut valkoinen ja punainen amaryllis eivät päässeet tämän kanssa enää samaan kuvaan, kun näyttivät vaaleanpunaisen rinnalla niin kitukasvuisen pieniltä.

***
10.12.11
Itsenäisyyspäiväksi ostin vaaleanpunaisen amarylliksen, mikä pääsi poseeraamaan muiden aijemmin ostettujen amaryllisten kanssa. Nupussa alkoi näkyä jo väriä, joten kukan avautumiseen ei ollut enää kovin montaa päivää.

Viikolle 50 osui kolmen lapsen joulujuhlat, joista pääsin osallistumaan kahteen toisistaan aivan erilaiseen juhlaan. Toinen oli perinteinen koulun joulujuhla tonttuesityksineen ja enkeli taivaan yhteislauluineen. Toinen oli tarhan pihalla, lyhtyjen loisteessa, oleva teemapolku, mikä sekin oli kiva. Lapsen kanssa kiersin polun kaikessa rauhassa kaksin ja ihmettelimme polun yllätyksiä. Kierroksen lopuksi oli glögi- ja piparitarjoilut. Molemmat juhlat olivat ihania <3.

10.12.11
Joulukalenterin luukkujen availut aikataulussa. Tekohavupallot löysivät tutun paikkansa keittiön kapasta :).
10.12.11
Itsenäisyyspäiväksi ostettu hyasinttipari oli juhlapäivänä vielä nupullaan. Noin viiden kotipäivän jälkeen kukat näyttivät tältä.
6.12.11
Tänä itsenäisyyspäivänä ei tälläydytty juhlavaatteisiin. Retken jälkeen otettiin oloasulinja.
Ennen retkelle lähtöä, laitettiin tämän joulun ensimmäiset laatikot uuniin kypsymään ja taas oltiin ulkoilun ja retkieväiden jälkeen hyvällä ruokahalulla pöydässä ;). Talven ensimmäinen porkkanalaatikko ja lanttulaatikko maistuivat... uunivuoat kaavittiin tyhjiksi :).
Perinteisesti sytytimme kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalaudalle ja linnan juhlat viritimme tietokoneeseen pöydän päähän. Eipä tarvinnut kenenkään olla selin pöytään päin telkkaria tuijottamassa vaan voimme kaikki ihmetellä linnan menoja ruokailun ohessa.
MENU:
6.12.11
Mies yllätti kysymällä, lähtisimmekö itsenäisyyspäivänä makkaran paistoon. Repunkin oli pakannut valmiiksi :). Kahta vanhempaa lasta on enää vaikea saada retkille mukaan, mutta kaksi nuorempaa ovat vielä innokkaita retkeilijöitä.
Pieni tunnelmanuotio kallion koloon. Makkarat grillautuivat kertakäyttögrillissä. Lapset tekivät lumienkeleitä odotellessa :).
Makkarat maistuivat. Lämmittelimme hiillosten lämmössä. Jälkkäriksi mustikkaglögiä ja pipareita. Olipas kivaa ja tunnelmallista, eikä ollut kiire minnekään :).

6.12.11
Ensilumi satoi tänä vuonna vasta 5.12.11. Lunta oli maassa muutaman päivän, minkä jälkeen on satanut vettä, vettä ja vettäää. Taitaa olla tulossa vihreä joulu?
Ristipistokalentereiden jatkaminen:
Tonttu1 
Numerot 9-24 kirjailematta, klenksut ja sivutaitokset.
Tonttu2 
Ihan alkutekijöissään vielä...

Pikkutontuille vohvellikangaskäsityöt


Vanhan kalenterin klenksukiinnitysten korjaus

Kuusen koristeiden askartelu
Himmeli?
Joululaulukokoelman pyöritys alkaa 6 viikkoa ennen joulua! 